On Hän Niin Yksinäinen

Onhan hän niin yksinäinen Hän niin vaiti käy On ilta tuuli jäinen Ei mitään uutta näy Hän astuu tuttuun paikkaan Hän vaipuu muistoihin Kerran tuohon paikkaan Saapui rakkainkin Nyt pöytä kahden tää Ilman toista vain jää Hän tilaa taas café café Café olén, café café Kuin aikoinaan café café Café olé, café café Café olé, café café Café café, café olé Hän aivan kuin nuortuu niin Käy muistoihin päivänpaisteisiin Jos pyydät, hän käy tanssimaan Ja viihtyy taas kunnes suljetaan Ei yksin lie hän pöydässään Kun kaikki menneet on lähellään Yksinään päivä jaa taa Tänne tulla kunhan vain saa On hän taas yksinäinen Ei kerro murheistaan Ei aamutuuli jäinen Kai voisi auttaakaan Vain iltaisin hän kulkee Taas paikkaan muistojen Kerran tuohon paikkaan Saapui rakkainkin Huolet taakseen sulkee Löytää rakkauden Hän tilaa taas café café Café olén, café café Kuin aikoinaan café café Café olé, café café Café olé, café café Café café, café olé Hän aivan kuin nuortuu niin Käy muistoihin päivänpaisteisiin Jos pyydät, hän käy tanssimaan Ja viihtyy taas kunnes suljetaan Ei yksin lie hän pöydässään Kun kaikki menneet on lähellään Yksinään päivä jaa taa Tänne tulla kunhan vain saa Hän aivan kuin nuortuu niin Käy muistoihin päivänpaisteisiin Jos pyydät, hän käy tanssimaan Ja viihtyy taas kunnes suljetaan Ei yksin lie hän pöydässään Kun kaikki menneet on lähellään Yksinään päivä jaa taa Tänne tulla kunhan vain saa