Mä yksin ootan ihmettä

Mä suutu en, en ollenkaan

Kadehdi en, tai surekaan

Hei, oon vielä osa mä perheen Madrigal

Hyvin voin, hyvin kestän mä sen

Teitä syrjästä kun katselen

Kestä en, kestä en

En voi vuorta siirtää

Puita en mä kukkaan saa

Kestä en enää yhtäkään yötä

Kun vaan yksin ootan ihmettä

En saa haavaa kuntoon

Ei mua tuulet tottele, eikä ukkonen

Kauaa voi enää tuskaani hiljentää en

Aina yksin ootan ihmettä

Mun ihmettä

Yksin kuljen mä vaan

Enkö enempää saa?

Yhä ovella oon

Ja ootan ett' laillanne loistaa mä saan

Muutoksen tarvitsen

Tahtoisin niin mä sen

Kestä enempää en

Sivuun en jää!

Etkö sä nää?

Etkö sä nää?

Etkö sä nää?

Vuoret voisin siirtää

Metsät saada kukkimaan

Uuden suunnan tarvitsen

Mistä saan sen?

Yhä yksin ootan ihmettä

Mun ihmettä

Haavat saisin kuntoon

Perheen voisin yllättää

Ja vihdoin näyttää kuka oon

Mut yksin vain jäin

Oon kyllästynyt aina oottamaan

Siks menen vaan!

Valmis olen!

Valmiina olen!

Enää kiltisti odottaa voi en

Siunaa mua, kuten siunasit aikanaan niin

Meille ihmeet kun annettiin

Vieläkö saada voin mä ihmeeni?