Ihan vähän vaan

Ollu vähä kaikkee tässä viime vuosina

Aivokemioiden tasot alkaa tippua

Must tuntuu et on liikaa kannettavaa

Ku lehdet on sotaa ja pian erotaan

Kai viimestä kertaa sun vierees nojaan

Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan

Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta

Näis polvissa 2000-luvun arpia

Liian usein vaikee nukkua tai valvoa

Nyt kun hiljalleen sut pois pakkaan

Tajuun ettei rakkaus ain voitakkaan

Tarvitaan tyhjyys jotta sen voi täyttää viel uudestaan

Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan

Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta

Neljän seinän sisään eristäytyny tislaa surua

Ku on esim täytyny tiskaa

Vaihteeks esitäyttäny listaa

Siitä miten ylikuumenen nykysin mist vaa

Vuorokausi hukkaan heittoa

Sitä mä kaipaan

Vaan kourallinen multaa peittona keskellä aikaa

En säästyny luunapeilta

Oon kaikkee sitä mitä aina inhosin

Meist ei tullu muurareita

Vaan me hajottiin osiin

Oon oppinu kantapään kautta

Kuinka tärkeet on antaa vaan auttaa

Kuinka kaipaan hyväksyntää

Ja kuinka kaipaan rakkautta

Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan

Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta

Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan

Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta