Sinuun minä jään (Alasti-klubi)

Koivun huminaa, Kuulen kun toukokuussa nurmella makaan Jokaisen kevätlaulun osaan ulkoa Ja yksin laulan kotiinpäin kun kuljen Milloin huomasin, Sä tartuit käteen, jota tuskin ojensin Ja pian toinen siinä vierellä makaa Etsii sitä samaa pientä neliapilaa Sen antaa lyhyt kesä Sinuun minä jään Me pilvien paitsaita vain jäljennetään Mutta ne muuttuu, katoaa niin nopeaa Ja piirrustukset jäävät kesken Niinkuin mekin ilmaan piirrytään Sinuun minä jään Sinuun minä jään Sinuun minä jään Kun kevätlauluja ei lauleta enää Sitten kun kuivuneet ovat juhlaseppeleet Pöydät on siivottu Ja vieraat menneet Koitan kiiruhtaa Pilvien patsaat jälleen muuttaa muotoaan On vielä hoitamatta monta asiaa Mutta miksi en voi muistaa ainoatakaan? Sä teetkin maailmasta kauniimman elää Nään taivalla kun putoo tähti pimeaään Jos mekin kerran täältä samoin kadotaan Kuin tähden lennot avaruuteen Sinua en aijo unohtaa Sinuun minä jään Sinuun minä jään