Kulkuri Ja Kaunotar

Polku johdattaa halki saniaisviidakon.

Se vie sinut rannalle hopeisen lammikon.

On ympärilläsi syvä hiljaisuus,

Vain ylhäällä kotka taustanaan avaruus.

He kulkivat toistensa olkaan nojaten.

Oli muovikassissa viini ja savukkeet.

Oman polun he löysivät läpi viidakon.

Näin syntyi salainen paikka rannalle lammikon.

Tähän pienen lammikon rantaan polkusi vie.

Oli heillä kahdella sinne salainen tie.

He täällä tanssivat ja toisistaan humaltuivat.

Täällä kulkuri ja kaunotar rakastuivat.

Sä luulit: ei tällaista paikkaa olekaan,

Missä päänsä voi toisen syliin upottaa.

On ylhäällä kotka vain taustanaan avaruus.

Kuin holvikirkko se lammen katoksi kaareutuu.

Tähän pienen lammikon rantaan polkusi vie.

Oli heillä kahdella sinne salainen tie.

He täällä tanssivat ja toisistaan humaltuivat.

Täällä kulkuri ja kaunotar rakastuivat.

Tähän pienen lammikon rantaan polkusi vie.

Oli heillä kahdella sinne salainen tie.

He täällä tanssivat ja toisistaan humaltuivat.

Täällä kulkuri ja kaunotar rakastuivat.