Hän istui viereen arkaillen
Penkkiin bussin viimeisen
Tuo nainen surut varjoinaan
Kun kauris pelko katseessaan
Tunsin oudon hellyyden
En tiennyt kuinka näytän sen
Hän ettei särkyis kokonaan
Ennen kuin saan hänet suojaan
Suojaan jonnekkin
Hän päätepysäkillään vaan
Yhä istui paikallaan
Kun bussikuski huusi hei
Tää ole asuntola ei
Meitä käski häipymään
Ja rattiin iski nyrkkiään
Se sai sut viimein nousemaan
Mä sanoin vien sut suojaan
Suojaan jonnekkin
Yön tuuli hiipi luihin
Sielu väristen
Tai oviis lukittuihin
Mä paikkaan avaimen
Ja melkein jäätyneitä
Me oltiin silloin kun
Sä pyyhit kyyneleitä
Ja katsoit ohimoon
Sanoit tajuta sä vois et
Sä oot kuin nuo toiset
Ihan kuin nuo toiset
Ja sitten olit poissa
Kuin unta kaikki ois
Yö polttaa ohimoissa
Mä tahdon täältä pois
Ja aamulla kun herään
Niin onko peilissäin
Nuo kasvot naisen erään
Jotka kuiskaa näin
Sä oot kuin nuo toiset
Olet niinkuin toiset
Ihan kuin nuo toiset
