Joskus aikain alussa, kun luotiin maailmaa,
Niin tarvittiin myös kansaa kauas susirajan taa.
Vahingossa Luoja oudon prototyypin loi
Ja tuumi, että: "Pakkasessa tuokin elää voi."
Niin syntyi kaurahattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti:
Oikea härmäläinen.
Kaurahattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti:
Häijy ja itsepäinen.
Outo kansa korvessansa rällästi ja joi
Ja lämpimikseen muijiansa turpiin mukiloi.
Selvin päin ei turhaa sanaa kuultu niillä main
Ja juovuksissa kiroiltiin ja puukoteltiin vain.
Alta kulmain kyräilivät juntit toisiaan
Ja mökki nousi joka niemeen sekä notkelmaan.
Korpimaata riitti, mutta silti riideltiin
Ja turvauduttiin kirveeseen tai vaikka vesuriin.
Täällä on jo meitä yli neljä miljoonaa,
Vaan vieläkään ei löydy mistään kansaa vastaavaa.
Pari, kolme puukotetaan joka perjantai
Ja sitten vielä mukiloidaan muijat, tottakai.
Kun syntyi kaurahattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti:
Oikea härmäläinen.
Kaurahattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti:
Häijy ja itsepäinen
