Paljon Sanomatta Jää

Paljon sanomatta jää, kun harvoin tavataan, mitä kaikkea mä yksin mietinkään. Kiire on, me tuskin katsein toista kosketaan, voi jos ajan saisi kerran riittämään! Liian nopeasti kaikki aina ohi on, sinä lähdet, yksin jään, onneton. Yhden päivän kokonaan sinun kanssasi jos saan, mitään muuta niin toivo mä en. Sanat hellät kaikki nuo takaisin mä kutsun luo, kaikki nuo, joita toistan kaivaten. Sua ajattelen usein, kun en unta saa, mitä kaikkea sun kanssas tekisin. Vaan kun saavut, eroa jo pelkään tulevaa, osaa olla en mä niinkuin halusin. Tuskin tuntea sut hetken ehdin lähelläin, kun jo poissa olet taas, ystäväin. Yhden viikon kokonaan sinun kanssasi jos saan, mitään muuta niin toivo mä en. Sanat hellät kaikki nuo takaisin mä kutsun luo, kaikki nuo, joita toistan kaivaten. Milloin sanoin sulle, että sua rakastan? Liian kauan siitä taas vaikenin. Milloin viimeksi mä kerroin, kuinka odotan kerta kerran jälkeen sua takaisin? Milloin puhuin sulle siitä, miten tärkeää sinun kanssasi on elää elämää? Yhden vuoden kokonaan sinun kanssasi jos saan, mitään muuta niin toivo mä en. Sanat hellät kaikki nuo takaisin mä kutsun luo, kaikki nuo, joita toistan kaivaten. Yhden koko elämän tämän toivon kestävän, mitään muuta niin toivo mä en. Sanat hellät kaikki nuo aina tulla voisi luo, sanat nuo, sanat rakkauden.