Poika

Kun levälautat yöllä satamaan

Vyöryy, hän tuleeko katsomaan

Ja pullopostinsa palelee

Vihreää kaulaansa valelee

Poika ei oota, hän sukeltaa

Ja pulloaan koittaa tavoittaa

Ei kalat kanna, hän vajoaa

Sen voimakentän vankilaan

Veden valtakuntaan

Hän näki siellä taivaan

Ja se meri olikin pohjaton

Sokaisi ja kietoi hänet

Maailmaan, joka siellä on

Ei ole huolta, ei pimeää

Maan paine uupuu ja häviää

Niin suuri onni ja satuun jää

Sylissään meriheinää

Hän näki siellä taivaan

Ja se meri olikin pohjaton

Sokaisi ja kietoi hänet

Maailmaan, joka siellä on

Hän näki siellä taivaan

Ja se meri olikin pohjaton

Sokaisi ja kietoi hänet

Maailmaan, joka siellä on

Hän näki siellä taivaan

Ja se meri olikin pohjaton

Sokaisi ja kietoi hänet

Maailmaan, joka siellä on