Silloinkin

Pikkutyttönä muhun repes syvä railo

Joka nielaisi mun koko maailman

Kyllä mä yritin haavoja umpeen laudoittaa

Ostin ovelle sata salpaa

Muttei mikään, ei mikään auttanut

Silloinkin, kun mua täällä ei oo enää ollenkaan

Kun ei kukaan muista mun historiaa

Tai miten istuit iltaa mun pelkojen kaa

Toit viiniä ja lakritsaa

Ja kun ne katsoo joskus valokuvia

Eivätkä tunnista ees meidän kasvoja

Silloinkin kirjailtu on koko tarina

Mun sydämen arvissa

Odotit niin kauan, että silmäni mä avaisin

Ja uskaltaisin kohdata sen pimeyden

Enkä mä hukkunut, en mustaan aukkoon tippunut

Läsnäolosi antoi voimaa

Eikä mikään, ei mikään kaada mua

Silloinkin, kun mua täällä ei oo enää ollenkaan

Kun ei kukaan muista mun historiaa

Tai miten istuit iltaa mun pelkojen kaa

Toit viiniä ja lakritsaa

Ja kun ne katsoo joskus valokuvia

Eivätkä tunnista ees meidän kasvoja

Silloinkin kirjailtu on koko tarina

Silloinkin, kun mua täällä ei oo enää ollenkaan

Kun ei kukaan muista mun historiaa

Tai miten istuit iltaa mun pelkojen kaa

Toit viiniä ja lakritsaa

Ja kun ne katsoo joskus valokuvia

Eivätkä tunnista ees meidän kasvoja

Silloinkin kirjailtu on koko tarina

Mun sydämen arvissa