Perhosii

Kuka se on, jota sä kutsut Ku öisin sun uniin tulee painajaisii Ja kuka on se, jolt sä tuoksut Sekottuu limetti valkosiin valheisiin Tääl ei oo mieles mun nimi Ääneen et sano, mut silti Mä nään sen kaiken sun silmis Päästät irti, kun Sun kuuluis pitää kii Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii? Sun kuuluis pitää kii Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii? Tyynyllä huomaan toisen hiuksii Vaik annoin kaiken vaan, mitä pystyin antamaan Enää ei tarvi salassa kuiskii Ehkä siltä sä saat sen, mitä tarviitkaan Tääl ei oo mieles mun nimi Ääneen et sano, mut silti Mä nään sen kaiken sun silmis Päästät irti, kun Sun kuuluis pitää kii Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii? (Miks mä en oo se?) Sun kuuluis pitää kii (pitää kii) Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii? Luulin et se, mitä meil on, olis varmaa Mä annoin kaiken, mitä mä voin antaa Luulin et se, mitä meil on, olis varmaa, varmaa, varmaa Sun kuuluis pitää kii Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii? Sun kuuluis pitää kii Mä oon se, josta sun pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen, sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se, josta sä tunnet perhosii?