Pimeys

Mielenlaatu meidänlainen Synkkyyteen on taipuvainen Kun kesän pitkät illat vaihtuu talven pimeyteen Sukupolvi toisen jälkeen siihen löytää saman lääkkeen Kun puhua ei pysty, pimeys kyllä kuuntelee Ja kysymättäkin vastailee Mut siitä huolimatta maailman onnellisin kansa Vuosi toisen jälkeen tilastoissa komeilee Kai me vaan sovitaan kaamokseen Vaikka kuulen jo kuiskauksen Tuon puhurin pohjoisen Ja se meille taas laulaa synkkiä runojansa Mut täällä maailman laidalla Pallon pimeäl puolella Kun kaamos mieltämme värjää Ei täällä yksinään pärjää Mut jos sä jaksat vaan toista rakastaa Ei pimeys sua saa Historian moninaiset nuo suuret suomalaiset Pystyneet on urotöihin lähes uskomattomiin Mut kaiken voittaneina kansakunnan sankareina Nuo herrojemme herrat seuraa samaa johtajaa Kun pullon henkeä kumartaa Mut siitä huolimatta maailman onnellisin kansa Vuosi toisen jälkeen tilastoissa komeilee Kai me vaan sovitaan kaamokseen Vaikka kuulen jo kuiskauksen Tuon puhurin pohjoisen Ja se meille taas laulaa synkkiä runojansa Mut täällä maailman laidalla Pallon pimeäl puolella Kun kaamos mieltämme värjää Ei täällä yksinään pärjää Mut jos sä jaksat vaan toista rakastaa Ei pimeys sua saa Taas ikkunani takana se tuuli puhaltaa Ja isieni äänellä mun nimeä huutaa Mut mä olen luvannut se ei saa mua koskaan Sen verran mä oon niille velkaa Vaikka kuulen jo kuiskauksen Tuon puhurin pohjoisen Ja se meille taas laulaa synkkiä runojansa Mut täällä maailman laidalla Pallon pimeäl puolella Kun kaamos mieltämme värjää Ei täällä yksinään pärjää Mut jos sä jaksat vaan toista rakastaa Ei pimeys sua saa