Kas vain

Olipa kerran ja sen pituinen se

Ja siinäkö se oli sitten

Laiffi 1.0

En tiedä mitä oikein odotitte

Mut ainakin jonotitte tänne asti suosiolla

Ei tuu lopputekstei, ei muistoks fotoo

Ku palaat takasi, et poistu enää kotoo

Matka on todellaki maali

Ku perillä on yhen maailmankaikkeuden finaali

Se ku sun lippu ei oo voimassa

Jäät liian aikasin, koitat hämäyksen poikasta

Koitat juksata juksaajaa

Ja päädyt vaanimaan puskan taa, voit esiin loikata

Halusit vaan rakastua vielä kertaalleen

Jättää jälkees yhen pienen Versailles’n

Nousta kolmantena päivänä vessaan ees

Painat nollaa mut puhelu ei respaan mee

Ovi sulkeutuu, aukee Windows

Ohjelma alusta, esipesu, linkous

Ku havaitsin sut, se resetoi mun ajan

Elän hetken hetkessä, niinku kokoajan

Olis tietenki pitäny, mut oon tuhlannu mun tunnit

Oon mokannu mun minuutit ja sählänny sekunnit

Mut nyt en mieti sitä, ei mennyttä oo olemassa

Se on vaan jotain tattarinsiemenii täs polentassa

Voisin sitoutua loppuelämäksi

Elämä nii lyhyt et vaik vielä pidemmäksi

Miks me tullaan ite aina rakkautemme eteen?

Syöksyn Simo Rouvalina pää edellä veteen

Ihailen sua pitkään, tai no, se on suhteellista

Tää on nyt tosi tunteellista

Mut voiko rakastua viimesellä silmäyksellä

Haluun vaan olla sun lähellä

Astut ulos linja-autosta

Näytät kauniilta

Toivon et mennään samaan suuntaan

On pimeä ja sateista

Tulen kemoterapiasta

Kävelen sun kannoilla

Sä vilkuilet taaksesi ja

Kadunkulmassa kiihdytät vauhtia

Mitä me paetaan?

Mitä me paetaan?

Mitä me paetaan?

Kas vain

Sanoi kasvain

Ja kasvoi vain

Sillä vain kasvain

Voi kasvaa

Aina vain

Aina vain