Pelikaani

Nostan taas kädet korville Kun lapset laulaa let it go:ta puistossa Toistelen taas samaa sanaa päässä Jotta tää aivosirkus hetken pysyis aisoissa Ja mä hoen ja hoen että ovi meni kiinni Mut käännyn takaisin Portaissa lasken portaat ja toistan jos meen sekaisin Astun kadulla vain joka toiseen laattaan ja itken samalla Oonko mä hullu vai onko noi kaikki muutkin hulluja Elämä anna mulle se pieni tunne Että selviän tämän elämän Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää Mutta selviän, tämän elämän Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois Mutta pelikaani ei pelkää Se avomereen lentää pää edellä Katson etäältä, kuinka toivo еlää On aamuyö ja mä tuhannetta ajatusta kertaan Enkä pääse uneen viеläkään Mitä jos, nää ajatukset eivät poistu koskaan Vaan ne toteutuukin itsestään Ja mä hoen ja hoen tää sekamelska loppuu jos päätän niin Mut entä ne diagnoosit, jotka mun puolesta päätettiin On pakko kai avata ovet ahdistukselle, jotta se pääsee sisään Ja voi tehdä työnsä loppuun ennenkuin se lähtee menemään Elämä anna mulle se pieni tunne Että selviän tämän elämän Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää Mutta selviän, tämän elämän Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois Mutta pelikaani ei pelkää Se avomereen lentää pää edellä Katson etäältä, kuinka toivo elää Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois Elämä anna mulle se pieni tunne Että selviän tämän elämän Päälle päin ei voi tietää mitä ihminen sietää Mutta selviän, tämän elämän Haluan kivusta irti, haluan häpeästä pois Pitelen pelosta kiinni, jos se turvaa tois Mutta pelikaani ei pelkää Se avomereen lentää pää edellä Katson etäältä, kuinka toivo elää Toivo elää