Saariston Sirkka, muistatko viel'?
Päivän kauniin, kesällä kerran
Nimesi rakkaan kirjoitin siel'
Rantaaan, santaan, muistatko viel'?
Kaukomaille vierahille lähdin mä pois
Jäi kesä syömmehein muistoineen mulle.
Taaskin tunnen niin kuin seuranain ois
Tuo oma tyttöni saariston.
Sun nimes rannas' siel',
Se onko säilynyt viel'
Vai onko aallot sen huuhtoneet pois?
Yksi mulla aatoksissain toivomus on,
Taas nähdä tyttöä saariston.
Saariston Sirkka, voisitko viel'
Käydä kanssain
Rantaan kuin ennen.
Sinulle hiljaa kuiskasin siel':
"Sirkka-armas, rakastan sua."
Sun nimes rannas' siel',
Se onko säilynyt viel'
Vai onko aallot sen huuhtoneet pois?
Yksi mulla aatoksissain toivomus on,
Taas nähdä tyttöä saariston.
