Pieni Ihminen

Vastaan juoksee pieni ihminen Hihkuu hyppii kasvot loistaen Painaa posken vasten poskeain Enkä voi kuin kummastella vain Miksi mulle suotiinkaan Ilo suurin ihme päällä maan Niin ymmärränhän sen Et sitä ansaitse mä en Hän on hohde aamun uuden Saa huolet haihtumaan kun höpöttää ja naurullaan herättää hän toiveikkuuden Kylkeen kömpii pieni ihminen Katsoo silmiin täysin luottaen Kanssaan kuljen vielä huomiseen vaan hän nousee kerran siivilleen Voi kun en mä joutuiskaan näistä hetkisistä luopumaan Niin ymmärränhän sen et sitä ansaitse mä en Hän on hohde aamun uuden Saa huolet haihtumaan kun höpöttää ja naurullaan herättää hän toiveikkuuden Oma pieni silkkipää nämä hetken muistoihimme jää Niin ymmärränhän sen et sitä ansaitse mä en Hän on hohde aamun uuden Saa huolet haihtumaan kun höpöttää ja naurullaan herättää hän toiveikkuuden Niin ymmärränhän sen et sitä ansaitse mä en Hän on hohde aamun uuden Saa huolet haihtumaan kun höpöttää ja naurullaan herättää hän toiveikkuuden