Työmiehen haudalla

On tyhjä torppa maja matala Harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi Sisällä vahva tuoksu tupakan Se syvää hiljaisuutta yksin isännöi Voimalla sisun läpi elämän Hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi Antoi isä neuvon tärkeimmän Työlläs lunastat oman arvosi Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudalla Vaan loppuu voimat miehen vahvankin Kun elon ilta mailleen laskeutuu Muistomerkki arjen sankarin Puinen risti alla koivupuun Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudalla Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudalla