Siitä Mistä Vaietaan

Kahvihuoneessa

Symppaan Vain elämää -jaksoa

Olipa taas upeita versioita

Hyvä lenkki hiihtoladulla

Koira oksenteli matolla

Ei mitään uutta kaamos-Suomessa

Mut se ei ollu sitä mitä oikeesti oisin halunnu sanoa

Mun lapsi ei tänäänkään

Suostunu lähtee kouluun

Lukkojen taakse jäi se itkemään

Ja joka ilta mietin

Sitä toista pientä elämää

Jonka sallinut en elää päivääkään

Jaksaisko meidän kahvihetki näin paljon häpeää kantaa

Voitaisko puhua siitä

Mistä aina vaietaan

Siitä mikä puristaa rintaa

Niin etten henkeä saa

En oo ihan varma

Kestänkö enää kotona

Ei must ollutkaan kantaa kaikkea

Liian usein tuntuu

Oon ihan vääräs paikassa

Silti kaadan vain lisää kahvia

Ja jälleen kerran tyydyn hymyilemään kiltisti muiden mukana

Voitaisko puhua siitä

Mistä aina vaietaan

Siitä mikä puristaa rintaa

Niin etten henkeä saa

Voitaisko kissat ja peikot

Kahvipöydälle nostaa

Niin ehkä meillä kaikilla

Huomenna ois helpompaa

Huomenna ois helpompaa

Huomenna ois helpompaa

Huomenna ois helpompaa

Huomenna ois helpompaa

Huomenna ois helpompaa