Illan tuuli soittaa jo latvaa pihlajan
Kaupungilta kuulen mä vallsin niin kaihoisan
Pihlajasta se kertoo, on tuttu tarina sen
Muistan Uralin rinteiltä valkolatvun sen
Niin kuin seppelepäinen vain nuori morsian on
Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon
Kauas tuonne jääneen mä tiedän pihlajan
Kauas kulki tieni, jäi hän jota rakastan
Syksyn punaiset marjat kuin kyynel pihlajan on
Itkin pihlajan lailla, on sydän onneton
Niin kuin seppelepäinen vain nuori morsian on
Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon
Kenties kerran vielä soi tuuli lauhemmin
Kaupunkien pauhu jää taakse viimeinkin
Missä pihlaja kukkii taas armaan nähdä mä saan
Luonto puhkeaa kukkaansa jälleen kauneimpaan
Silloin seppelepäinen taas nuori morsian on
Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon
Silloin seppelepäinen taas nuori morsian on
Kukkii pihlajahuntu, tuo alla auringon
