Koomikko tahtomattaan

Ei mielipidettään kysynyt kukaan Kun mukaan revittiin tähän onnelaan Ei lasta toispuolista halunnut mukaan äiti liian nuori joka katosi kuin pieru saharaan Savuna ilmaan Matkansa alkoi mutkaista tietä Se johti paikkaan missä muottiin valetaan Kun ikäisensä vääntää vierasta kieltä Hän jokeltaa ja ulisee, ei opi puhumaan Sanaakaan Koomikko tahtomattaan Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa Koomikko tahtomattaan Hänet löytää se joka tarvii huonompaa Esirippu nousee, uusi päivä alkaa Epävarmoin askelin ulos taapertaa Ei itseään sure vain kohauttaa olkaa Kun kadulla nuo katseet taas odottaa ne tuijottaa Kehonsa vankina päivästä toiseen Maailmassa pienessä kiertää ympyrää Niin pienistä asioista ilonsa löytää Mieli suojelee, ei anna ymmärtää, enempää Koomikko tahtomattaan Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa Koomikko tahtomattaan Hänet löytää se joka tarvii huonompaa Koomikko tahtomattaan Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa Koomikko tahtomattaan Hänet löytää se joka tarvii huonompaa Koomikko tahtomattaan Haaskat ympärillään roolin kirjoittaa Koomikko tahtomattaan Hänet löytää se joka tarvii huonompaa