Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
Joulu joutui jo rintoihinkin
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki mi' sulkee mun sirkuttajain
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan
Oi, murheita muistaa ken vois laulajan!
Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
Sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo
Sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa
On armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
Ja soi aina lauluista sointuisimman
