Vieraan sanomaa

Isoja ovat lapsuuteni puut Alastomia runkoja Tuulettomia, linnuttomia Mustia rankoja Ei lapsena ikinä eksynyt metsään Vaikka tahtoikin Nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo Tai vaikka tahtookin Katsomme pimeyttä silmiin Unta joka ei jää Elämään kuin hetken vain Katsomme pimeyttä silmiin Unta jota ei nää Kuin pienen hetken vain Se mitä sanot on kuin vieraan sanomaa Mut sano vaan Se tuhanteen kertaan Se mitä sanon on kuin vieraan sanomaa Mut sanon vaan Ja vielä sen kertaan Epätoivo matkustaa busseissa Metroissa, junissa Tuijottaa väsyneitä kasvojaan Pimeyttä vasten ikkunoista Nähden ruosteisen maailmanpyörän Joka natisee tuulessa Kuin maailma yksin tyhjässä Avaruudessa Katsomme pimeyttä silmiin Unta joka ei jää Elämään kuin hetken vain Katsomme pimeyttä silmiin Unta jota ei nää Kuin pienen hetken vain Se mitä sanot on kuin vieraan sanomaa Mut sano vaan Se tuhanteen kertaan Se mitä sanon on kuin vieraan sanomaa Mut sanon vaan Ja vielä sen kertaan Katsomme pimeyttä silmiin Unta joka ei jää Elämään kuin hetken vain Katsomme pimeyttä silmiin Unta jota ei nää Kuin pienen hetken vain Se mitä sanot on kuin vieraan sanomaa Mut sano vaan Se tuhanteen kertaan Se mitä sanon on kuin vieraan sanomaa Mut sanon vaan Ja vielä sen kertaan