Tuhma

Pienestä asti ollu kepposet mieles Pienestä lähti, nyt oon korvia myöten liemes Olen kuin hauki, jään kiinni vieheeseen Elämästäni nautin, ja nautinnot vei miehen Ei aina niin salonkikelpoista Etiketit vaan revitään pulloista Vaikka näyttäisi, ettei oo kummoista All good, beibi kaikki kunnossa Ei kuulu omastatunnosta Se on jo jäänyt unholaan En osaa käyttäytyy kunnolla Oon vähän tuhma Mä lakeja uhmaan Mun arki juhlaa Siihen elämääni tuhlaan Koska oon tuhma Mun sieluni musta En aikaani uhraa Mihkään mikä on musta turhaa Syön suklaat Laita päälle kermavaahtoo Kahvi ei mustaa Se on choccochino-latte-macchiato En ala hurskastella Mä elän vaan kerran Ja sen verran paljon kaikkee, mitä elämässä herkutella Nukun pitkään, valvon myöhään Aina riehumassa yössä Jos joku väittää mun sekoilleen Mitään en myönnä On tää joskus ryömäst ja semi-vitun-työläst Mut näin tää vaan menee Koska oon tuhma Mä lakeja uhmaan Mun arki juhlaa Siihen elämääni tuhlaan Koska oon tuhma Mun sieluni musta En aikaani uhraa Mihkään mikä on musta turhaa Ei auttanu kotiaresti, ei jälki-istunto Sillon aikanaan kaikki jo mietti, tuo ote lipsuuko Nykyään paheksun, ei toi fiksuu oo Minkä mä sille mahdan, mä vaan oon Niin tuhma Mä lakeja uhmaan Mun arki juhlaa Siihen elämääni tuhlaan Koska oon tuhma Mun sieluni musta En aikaani uhraa Mihkään mikä on musta turhaa (Oon tuhma) (Tuhma) (Tuhma)