Paholainen On Osa-Aikainen

Pimeetä mun ees en nää

Eikä pää kestä enempää

Saanu arpia mun selkää

Sen takii mä en pelkää

Pimeetä mun ees en nää

Enkä jaksa enää välittää

Toinen jalka toisen edellä

Pää pystys en kaipaa sääliä

Oon miettiny mun elämää

Liian pitkää sängys ollu selällää

Ollu asioit täs meneillään

Toivon, että pystyt mua ymmärtää

Mul on kaikki, mut oon tyhjillään

Nään, ku kuolema kattoo suoraa silmää

Enkä jaksa enää esittää

Samoi huoranpenikoit me kätellää

Tää masennus se ei ole siistii

Pahoillani täst kaikest äiti

Jos kuolen, nii meen palaa helvettiin

Toivon et tää ei oo mun vika viesti. Pimeetä mun ees en nää

Eikä pää kestä enempää

Saanu arpia mun selkää

Sen takii mä en pelkää

Pimeetä mun ees en nää

Enkä jaksa enää välittää

Toinen jalka toisen edellä

Pää pystys en kaipaa sääliä. Joka ilta rukoilen Jumalaa

Et pääsen syntei karkuu, syytän humalaa

No entä sitte jos en aamulla herääkkää

Kuka jää mua suremaa, mitä musta puhutaa

Pienest asti halunnu elää mun unelmaa

Mut nää äänet mun pääs pilaa tunnelmaa

Must tuntuu et se on satan, ja se ahistaa

Kuulemma se mikä ei tapa, pitäis vahvistaa

Tää masennus se ei ole siistii

Pahoillani täst kaikest äiti

Jos kuolen, nii meen palaa helvettiin

Toivon et tää ei oo mun vika viesti. Pimeetä mun ees en nää

Eikä pää kestä enempää

Saanu arpia mun selkää

Sen takii mä en pelkää

Pimeetä mun ees en nää

Enkä jaksa enää välittää

Toinen jalka toisen edellä

Pää pystys en kaipaa sääliä