2011 / AINOA KAKSONEN

Mä tajusin etten pelkääkään maailmanloppua Vaan rakkaitteni menettämistä Yritän kontrolloida niiden sanoi ja eleitä Et säästyisin yllätyksiltä Jollain tavalla se miten mun veli pelotteli mua maailmanlopulla 2011 Liittyy siihen ku istun sen vieres takapenkillä Ja sil on haava kämmenselässä Pidän tiukkaan kiinni silmiä ja kuulokkeita korvissa syvällä Enkä osaa enää päästää lähelleni sitä Mä tajusin etten pelkääkään maailmanloppua Vaan et häpeä pysyy mun suhteiden tiellä Toki mellakoiden puhjetes on yksin helpompi juosta Mut kuka mua rauhottelee turvassa? Jollain tavalla se sekava mies joka säikäytti mut Golf Centerin edes Liittyy siihen ku lähetän tekstarin naapuriluokan Emmille Ja mun paras ystävä soittaa nauraen Istun parvekkeen keinus ja tunnen ku vartalo alkaa puutua Siitä päivästä lähtien mä oon hävenny mun tunteita Mä oon ettiny sua kaikist katseista Käsistä, huulista Tupareist ja pikkujouluista Sen ikäsel sikiöl ei pitäs olla ees tietosuutta Mä päätin kirjottaa nyt kuitenki jos sä tietäsit mist se johtuu Et kaiken mihin kosken, mä kulutan aina loppuun Jos mul ois kortti, painasin kaasuu Viel sittenki ku oisin jo kiertyny katulamppuun Tai ku... tuntuu etten ikin saavuta huippua Saara sano etten mä tunne kohtuutta Luulis et sil jos kellä olis kompetenssia arvioida mua Emman mielest meil on vaan eri rajat Mä en tiiä ketä uskoa Mä ootan ihmissuhteilt samaa yhteyttä mikä meil oli kohdussa Mut torjun jokasen joka osottaa orastavii tunteita Jotenki se liittyy siihen et meist mä oon elossa Sitä elää uusiks ja uusiks samaa vanhaa kuviota Auttakaa joku mua pitää näit ovii avoinna Must tuntuu et mun pitäis elää sunki puolesta Mä en haluu menettää mitään potentiaalia Kaikki valinnat on sitovia En pysty sanoo ääneen et oisin mies tai opiskelija Ku oon meidät molemmat enkä kukaan todella