Viesti

Lähdin samoilta hiekkalaatikoilta ja pihoilta Joilta muutkin kotipojat vietiin nukkuun joka ilta Noilta kulmilta omenat vietiin naapurilta Papattien jäljet saattaa vielä löytyy asfaltilta "äiti tuu ikkunaan täällä huutaa minä" Huusin muina miehinä ei hävettäny ikinä Oli opelle kantelut, lelut ja pukkitappelut ëikä siihen aikaan kukaan muijii katellut Pelattiin vicillä, kuusnepalla ja sitten amigalla Mut koht oli mieli toisaalla joka jampalla Bailaaminen kanssa daamien, saaminen Ekaa kertaa dokaaminen, tunne maaginen Ennen vappuna vaan joi simaa ja meni koisimaan Mietin toisinaan, kuinka toisin olla voisikaan En ollu enää snadi, ku lähin sitte stadiin Eikä monta vuotta houkutellu esplanadin estradi Mopokaste jäi väliin ku alko yläaste Mutta muusta paskasta ei tarvi tietää lastenlasten Selkä seinää vasten taisteltuani aikani - Vaikka niin ei tajunnu maikkani, löysin paikkani Seisoin omilla jaloillani, pysyin aloillani Omilla tavoillani hoidin omat asiani Vielä tuolissani istun joskus hieman huolissani Kohotan lasiani kun kelaan kavereitani Jotkut poltti kumia, toiset bumia, Maalas junia ja otti kuvia, ei koskaan rumia Huvia riitti siihen kunnes kytät tuli ja Lähti ajaa takaa kavereita hajaantuvia Legendat ratapihoilta kuultiin välitunnilla Niillä kulmilla matkustettiin toki pummilla Mut espoossa lukiossa ekaa kertaa faijan autossa Raflaan menossa oli herran kukkarossa Tää kolmas säe on omistettu espoon kotipojille Noille perään kattoville, lahjomattomille gonille Joiden kanssa chillaillessa monta kertaa nousi promille Muille siit ei kerrottu paitsi broidille Vaik otti koville, päästiin aina omille Kun mentiin asioille asiattomille alkon oville Ei tarvittu mitää niksii, niinku hakiksii Vaikkei kai oltu pahiksii, oli aina mahiksii Ei sillon mitään puuttunu, mut siit on ajat muuttunu Mut mä oon vakuuttunu et kaikest ollaan sujut Vanhat jutut muistuu mieleen ku tapaa vanhat tutut Vaan aika harvoin näkee noi ystäviksi kutsutut On toki nokia, silti viestit kulkee heikosti Ei auta että joka jannulla on sähköposti Ja niin elämä etenee, puhelimet hiljenee Välit viilenee, mut niin se vaan menee...