Kaihomieli

Istui ikävä ilokivellä, katseli kaiho kalliol.

Koivu se kutsua kuiskutteli, liehitti lentoon lähtemään.

Istui ikävä ilokivellä, katseli kaiho kalliol.

Toivoipa tuulenki työntämähän, siipien alle asumaan.

Istui ikävä ilokivellä, katseli kaiho kalliol.

Lähtöä lenteä löyhytteli, yheksän meren ylitse.

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa.

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet,

Ne muuttolintua viettelee.

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa.

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet

Ne muuttolinnun viettelee.

Syän levotonna läikähteli, kutsui kaipuuta kulkemaan.

Ikävä tyrskyjä tyynnytteli, mieli laineita laantumaan.

Syän levotonna läikähteli, kutsui kaipuuta kulkemaan.

Mieli vie muille mantereille, pilvien päälle asumaan.

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa.

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet.

Ne muuttolintua viettelee

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa.

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet.

Ne muuttolinnun viettelee.

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet.

Ne muuttolintua viettelee

Vie kaipuussaan, ain kulkemaan.

Taas muuttolintua matkallaan.

Kuut kultaiset, vuoriston veet.

Ne muuttolintua viettelee.

Vie vaistot vaan, taas kulkijaa.

Vain kaihomieli on seuranaan.

Puut punaset, vihreät veet.

Ne muuttolintua viettelee.

Vie kaipuussaan, ain kulkemaan.

Taas muuttolintua matkallaan.

Kuut kultaiset, vuoriston veet.

Ne muuttolinnun viettelee.

Ne muuttolinnun viettelee.