Turhaan, aivan turhaan
Minä yöllä hamuan sua viereltäin
Turhaa, aivan turhaa
On sitä kieltää, ikävöin jo lähteissäin
Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin
Kuurankukkia nyt kannan sisälläin
Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa
Ne siellä kukkii mihin varjo lankeaa
Turhaa, aivan turhaa
On jälkiänsä käydä seuraamaan
Turhaan, aivan turhaan
Se mitä etsii enää ei oo ennallaan
Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin
Kuurankukkia nyt kannan sisälläin
Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa
Ne siellä kukkii mihin varjo lankeaa
Turhaa, aivan turhaa
On katkeruutta kantaa sisällään
Turhaa, aivan turhaa
Kun muuta muuttaa ei voi kuin itseään
Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin
Kuurankukkia nyt kannan sisälläin
Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa
Ne siellä kukkii mihin varjo lankeaa
Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin
Kuurankukkia nyt kannan sisälläin
Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa
Ne siellä kukkii mihin varjo lankeaa
