Elämäni kevät kuin sulaa hulluutta
Kuljen aamutaivaan alla
Silmät sokeina, jalat rakoilla ja
Sydän hakkaa kahtasataa
Oli pakko - vaihdoin suuntaa
Palaan polkuni jälkiä, nyt on kiire
Päivä nousee sittenkin
Nyt tiedän mitä sanoa
Mieleni maisemassa ainoat maamerkit
Ovat jättämäni syvät arvet
Juoksen ja koetan suunnata kotiin
Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika
Sulavat tunteet jäätyvät jälleen
Pahoja sanoja ja askel painaa
Mustavalkoiseen maailmaan
Tahdon kuitenkin palata ja huutaa
Vihaan sinua ihminen
Jäljitin sen
Jäljitin sen kadonneen lauseen
Vihaan sinua ihminen
Kadonneet kolme sanaa
Olikin jo aika vaihtaa suuntaa
Takalukossa on ovi
Kynnys on ylitetty viimeistä kertaa
Menneen talven lumia kaikki
Hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin
Päivä kääntyy ehtoon puoleen
Minä käännyn selin ja isken tulta
Koska jalkoja vieläkin paleltaa
Mutta ei kauaa
Ei askeltakaan
Ei sanoja
En löydä enää tarvetta karata
Jos totuus ei pala tulessakaan
Oli paluuni oikein ja puhe turhaa
Vihaan sinua ihminen
Jäljitin sen
Jäljitin sen kadonneen lauseen
Vihaan sinua ihminen
Kadonneet kolme sanaa
Olikin jo aika vaihtaa suuntaa
Vihaan sinua ihminen
Ei minulta mitään puutu
Näillä mennään
Ei mikään muutu
Vihaan sinua ihminen
Kadonneet kolme sanaa
En aio enää vaihtaa suuntaa
Vihaan sinua ihminen
Jäljitin sen
Jäljitin sen kadonneen lauseen
Vihaan sinua ihminen
Kadonneet kolme sanaa
Olikin jo aika vaihtaa suuntaa
Vihaan sinua ihminen
Ei minulta mitään puutu
Näillä mennään
Ei mikään muutu
Vihaan sinua ihminen
Kadonneet kolme sanaa
En aio enää vaihtaa suuntaa
