Ainomieli

Ei vallankumouksesi hedelmät Pitele käsistäsi enää tiukasti Esineet liikkuu, kun ei katsele Nauruun vääntyy manan suu Alhaalla holvissa henget istuvat Kuunnellen viestejä niin syvältä ja kaukaa Vielä saatan sinuun katsoa Kahden maailman rajalla missä joki seisoo Älä sano ei, älä puhu Älä mene, vielä hengitä Viimeiseen asti pidä sanasi Pidä kivi, jota kannat Mene huoneeseen, jossa hän lepää Kukkien, älä sulje silmiäsi pimeyteen Sanokaa minun puhuneen Minä laulan tähän kauneuden Suhteeksi tyhjyyksien välille Minä taivuttelen kädet rinnallesi Planeettojen alla liikkuu yö Leikkaan hiuksesi ja kyntesi Valvon yöni suojellen oveasi heiltä Ilmeet taiteltuina samettiin Uivat aikakaudet mutaiseen virtaan Älä sano ei, älä puhu Älä mene, vielä hengitä Viimeiseen asti pidä sanasi Pidä kivi, jota kannat Mene huoneeseen, jossa hän lepää Kukkien, älä sulje silmiäsi pimeyteen Sanokaa minun puhuneen Älä sano ei, älä puhu Älä mene, vielä hengitä Viimeiseen asti pidä sanasi Pidä kivi, jota kannat Mene huoneeseen, jossa hän lepää Kukkien, älä sulje silmiäsi pimeyteen Sanokaa minun puhuneen