Albatrossi

Nään vanhaan Tornatorin yhä vielä mielessäin Kun sillä silloin matkaan lähdin lapsuusystäväin Niin jäi koulu kesken sulla Piti mun myös mukaan tulla Mut vanhempien käskystä mä koti rantaan jäin Sun lähtösi seurasin mä päässä laituri Me viisitoista vuotiaita oltiin kumpikin Sinä pidit oman pääsi Säädit itse elämääsi Koit nuorena sen kaiken mistä turhaan uneksin Albatrossi joka lepäämättä liitää Se sinun sielusi on juuri kukaties Taivaan sinessä vapaana sä saat kiitää Lapsuus toverini vanha merimies Lapsuus toverini vanha merimies Sä tornaatorin matkassa näit Rion kuumat yöt Ja tutkit tarkkaan kauniit honolulun kaislavyöt Minä jatkoin lyseossa sitten kunnanvirastossa Ei kutsumuksen mukaan satu jokaiselle työt Ja töiden jälkeen yhä useammin iltaisin Mä kapakassa istuin lasin pohjaa tuijotin Miks en lähtenyt sun mukaan Mua ymmärrä ei kukaan Mä elämältä olin odottanut muutakin Albatrossi joka lepäämättä liitää Se sinun sielusi on juuri kukaties Taivaan sinessä vapaana sä saat kiitää Lapsuus toverini vanha merimies Lapsuus toverini vanha merimies Sain kuulla että tornaattori jo romutettu on Mä itse tunsin kokeneeni saman kohtalon Eipä ollut virkaa enää Tumma puna peitti nenää Ja rannalla mä yksin istuin nousuun auringon Kun lähelleni näin mä naurulokin kaartavan Niin tiesin että jotakin nyt vihdoin oivallan Siinä sielu on sen miehen jonka työt jää puolitiehen Ja joka kaiken rakentaa vain varaan unelman Mut Albatrossi joka lepäämättä liitää Se sinun sielusi on juuri kukaties Kerran lailla sen saan vapaana myös kiitää Jos teen työn kuten vanha merimies Jos teen työn kuten vanha merimies