Pakkasyö on ja leiskuen,
Pohja loimuja viskoo.
Kansakartanon hiljaisen
Yösydän untaan kiskoo.
Ääneti kuu käy kulkuaan,
Puissa lunta on valkeanaan.
Kattojen päällä on lunta,
Tonttu ei vaan saa unta.
Ladosta tulee, hankeen jää,
Harmaana uksen suuhun.
Vanhaan tapaansa tirkistää,
Kohti taivasta, kuuhun.
Katsoo metsään, min' hongat on,
Tuulen suojana kartanon,
Miettivi suuntaan sataan,
Ainaista ongelmataan.
Vaiti metsä on alla jään
Kaikki elämä makaa.
Koski kuohuvi yksinään
Humuten metsään takaan.
Tonttu puoleksi unissaan,
Ajan virtaa on kuulevinaan.
Tuuli minne sen vienee,
Missä sen lähde lienee?
Latoon parvelle pyrkii vaan,
Siellä hän pitää majaa.
Pääsky naapuri suomallaan
On liki räystään rajaa.
Vaikka pääsky nyt poissa on,
Keväällä tuoksuu tuomisto.
Kyllä se saapuu varmaan,
Seurassa puolison armaan.
