Kerron teille pienen tarinan

Pienemmän kuin lehden havinan

Tää on kertomus siitä, kun mä kohtasin

Kaverit, joilta sain kompassin

Kun lähdin matkaan kauan sitten

Nyssykkä olalla, kun leikit jäivät kesken

Kylät ja pellot kalvasin ja vain hortoilin ja viheltelin

Saavuin viimein suureen kaupunkiin

Jokin toi minut tähän galaksiin

Tähden lennot lensivät baareista toiseen

Pelotti mieltä, pitääkö ryhtyä moiseen

Liepeille palatsin muuria väsähdin ja luovutin ihan kaiken

Silloin jostain kiviä potkien saapui kaverit kujilla laulaen

Laa-la-laa-la-laa...

Oon oikeessa paikas, kun en hymyä saa sammumaan

Ja muuritkin aukeaa, ne aukee kavereiden kaa

Siitä alkoi sekavat vaiheet

Hypätään ne tarinassa ohi kuin kettu yli kaiteen

Siihen, kun mun kavereiden askeleet nostivat sisälleni suuret laineet

Enkä kävellyt enää tyhjää siltaa

En enää vain halannut ilmaa

Vihellyskuoroja pitkin iltaa

Juostiin linnunradan raiteita kilpaa

Sitten ne muisti mun synttärit

Piti juhlat ja antoi paketit

Ja kun yhden niistä mä avasin, sieltä sain sen ihmeellisen kompassin

Se ei ollut mikään tavallinen vekotin

Siinä oli taikaa, sen heti huomasin

Sen neula näyttää, mitä oikeesti haluisin

Mitä itelleni ja kaikille toivoisin

Sen suunta mun kulkua vieläki liikuttaa

Jos tän kaiken pyrkisin summaamaan

Mun toiveeni kiteytyy kehräävään kissaan

Et jos jokainen pääsisi saman kokemaan

Kuin kissa, joka kehrää elämän lankaa

Eikä kukaan saa sitä koskaan poikki hankaa

Kun se tekee paraikaa maailman rauhaa

Ihan vaan antaa sielunsa nauraa

Oon oikeessa paikas, kun en hymyä saa sammumaan

Ja muuritkin aukeaa, ne aukee kavereiden kaa

Oon oikeessa paikas, kun en hymyä saa sammumaan

Ja muuritkin aukeaa, ne aukee kavereiden kaa

Laa-la-la-la-laa...