Härmäisten kattojen alla
Kansa härmäisen maan
Vielä nukkuu kun taivas alla
Yksin mies jatkaa vaellustaan
Miksikö lähden ken tietää
Toisinkin leivän sais
Kun kaipuuta jaksais vain sietää
Niin se kulkua mun vain helpottais
Ei härmäiset puut eikä härmäinen maan alla kylmien tähtien lämpöä jaan
Vain nuo huurteiset puut joihin kuu kimaltaa
Niitä katson kun tummenee ilta
Ne on kukkia kulkurilta
Ne on kukkia kulkurilta
Silmistäs luin tullessani
Olla sais viimeinen
Tämä reissu mun kohdallani
Ja taas lähtisin arvasit sen
