Mun aika mennä on

Iltamme ensimmäisen Taas muistoista löydän Heräävän rakkauden, ja kahvilan pöydän Käden kun kädelle sun, mä laitoin niin hiljaa ja arastellen Kutsuuni mun, sä vastasit värähtäen Jos nään, sun silmistäsi lämmön kadonneen, Jos et sä enää vastaa katseeseen, on kylmyys hiipinyt jo sydämeen, Jos nään, oot kärsimätön kun me kohdataan, ei huules sula enää kuumaan suudelmaan, Niin ymmärrän mun aika mennä on, Vuosia laske mä en, vaan joskus kuin salaa Menneitä mietiskellen, tuo tuokio palaa Käden jos kädelle sun, nyt laitan ja hellästi sua hyväilen Kutsuuni mun, sä vastaatko värähtäen. Jos nään, sun silmistäsi lämmön kadonneen, Jos et sä enää vastaa katseeseen, on kylmyys hiipinyt jo sydämeen, Jos nään, oot kärsimätön kun me kohdataan, ei huules sula enää kuumaan suudelmaan, Niin ymmärrän mun aika mennä on,