Katson Autiota Hiekkarantaa

Taas saavun vanhaan rantakahvilaan Se ennen puoltayötä suljetaan Päivä oli ehkä liian lämmin Iltatuuli laulaa lempeämmin Sen kuiske vain on minun seuranain Katson autiota hiekkarantaa Ajatukseni mun kauas kantaa Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain Katson autiota hiekkarantaa Mulle kauneimmat se muistot antaa Kesäpäivän, jolloin sain mä olla onnekkain Miks saavuin tänne yksin istumaan Näin myöhään kun ei liiku muitakaan Tämä matkani on ensimmäinen, Jolla olen aivan yksinäinen Nyt muisto vain on kaunis seuranain Katson autiota hiekkarantaa Ajatukseni mun kauas kantaa Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain Katson autiota hiekkarantaa Muistot mulle yhä lämmön antaa Ikään kuin sä vielä nytkin oisit rinnallain Katson autiota hiekkarantaa Meri vaahtoaa kuin lasta kantaa Yhtä kevyesti kannoit silloin mua sä niin, suudeltiin Katson autiota hiekkarantaa Ajatukseni mun kauas kantaa Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain Katson autiota hiekkarantaa Ajatukseni mun kauas kantaa Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain