Itäväylää aamuuruuhkas varmaan tuhat kertaa
Ennen aikaisemminkin oon kulkenut
Mut nyt tää ei oo ruuhka on vaan niin kaunista ja hiljaista
Et tää hetki on täysin erilainen kuin se on ollut koskaan ennen
En voi uskoo todeks. et ruttoon verrattava kulkutauti
Estää kokoontumiset, laittaa kaikki paikat kiinni
Muuttaa historian kulun muutamassa viikossa
Ja tän jälkeen ei mikään taatusti tuu oleen niin kuin se oli ennen
Mä oon tuhlannut tarpeeks aikaa
Mä oon laiminlyönyt mun ruumiin
En oo antanut sen levätä
Ja oon ollut vähän väliä tunkemas siihen kaikenlaist myrkkyy
En oo pitänyt mun rakkaimmistani huolta
En oo pitänyt itseni puolii
Vaan mennyt virran mukana niin kuin kaikki muutkin
Nyt mä oon hereillä sieluparka, älä pelkää, mä en mee sinne enää, hei
Tee se, tee se taas
Laita soihtus palamaan
Näytä kun muurit murretaan
Ja miten kahleet katkeaa
Kohta me unohdutaan
Sitten tuuleen kadotaan
Vielä täällä soihtu palaa
Kolme kuukautta myöhemmin
Istun kuumana kesäpäivänä kahvilan terassilla
Odotan mun beibee saapuvaks
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta mun eilen vähän palaneeseen niskaan
Mul ei oo mietään tietoo mikä viikonpäivä nyt on
Mut elämä on palannut mun jäseniin
Kaduilla ihmisiä, jotka nauraa, mä oon Papillon
Tältäkö se tuntuu, kun pääsee linnasta himaan?
Tee se, tee se taas
Laita soihtus palamaan
Näytä kun muurit murretaan
Ja miten kahleet katkeaa
Kohta me unohdutaan
Sitten tuuleen kadotaan
Vielä täällä soihtu palaa
Tee se, tee se taas
Laita soihtus palamaan
Näytä kun muurit murretaan
Ja miten kahleet katkeaa
Syliin kun putoaa
Ihmisen alku vaan
Vielä täällä soihtu palaa
