Metsään on tullut jo syys
Lohduton yön hämäryys
Vaan hongat huokaillessaan
Suojaavat kukkia maan
Hongiston suojaan on jäänehet
Pienoiset metsäorvokit nuo
Syksy unhoitti laasta pois
Yksinäin allapäin
Saavun kukkien luo
Poimin ne armaallein
Anteeksi saan
Tien onnellaan
Tunnen taas löytänein
Niin kesä saapuu jo uus
Kukkien uus ihanuus
Metsässä puut vihannoi
Sunnuntain hääkellot soi
Vierelläin ohjaan näin
Kirkkohon morsion
Metsäkukkia on
Hällä morsiuskimpussaan
Hymyillen, tietäen
Katseet yhtyvät nyt
Vain me tunnemme sen
On matkan pää
Liittomme tää
Syy metsäkukkien
